Viikko pulkassa

vaikkakin vajaa. Eikä harmita yhtään. Pakko myöntää, että viime vuosien siisti konttorityö on jättänyt jälkensä. Ei nyt ihan niin paha, kuin viisi vuotta sitten aloitin teurastus- ja pesuhommissa kalatehtaalla. Silloin käveltiin itkien tai melkein kotiin. Selkä on väsynyt, mutta eilinen ja tämän päiväinen uiminen ja lilluminen kuumassa altaassa korvaa särkylääkkeen. Kävin varmuuden välttämiseksi hakemassa myös pakin kaljaa, jos tulee tarve hakea henkistä puudutusta, nyt ei ainakaan tunnu siltä.
Ilta netissä nuljuen ja jalat pystyssä tuntuu juuri siltä mitä tarvitsen ja tottakai pätkä hyvää kirjaa.

Iltapalaa islantilaiseen tyyliin.

Ekan vajaan viikon saldo. Kroppa on kovilla, mutta tuntuu taipuvan suhteellisen rankkaan työhön vielä aika pienellä. Työ on sinänsä aika liukuhihnahommaa, mutta olen linjalla missä on mahdollisuus vaihdella jonkin verran tehtävää. Mielenkiintoinen työyhteisö, 17 eri kansallisuutta. Suurin osa kuitenkin meistä keikkalaisista on vanhoista Neuvostoliiton maista... Englannilla ja norjalla pärjää ihan muutamaaa uuveloa lukuunottamatta, mutta tottakai ne on mun kanssa samassa linjassa ja luulevat kun hokee sitä puolaa tarpeeksi kauan ja aina kovemmalla äänellä, että kyllä se siitä mulle avautuu, huoh. En sano enempää, ettette pääse  mua ilkeeksi haukkumaan.

Hahahhahahhaha

Huomenna käyn kollaamassa tarkemmin tämän kylän kadut ja kujat. Ehkä käyn katsomassa ne mielenkiintoisimmat museot. Mutta pettymys, tytöt ja pojat, maailman ainoa penismuseon on muuttanut tänä kesänä täältä Husavikista Reykjavikiin. Däm, olin suunnitellut ostavani kuukausikortin sinne ja käyväni hippasen usemman tutustumassa antiin, mutta ei saatana sitten. Ei kaikkea voi saada.

Ja positiivista, vihdoin mulle maistuu ruoka, käytännössä ihan mikä vaan ja yötkin tulee nukuttua. Mä olen vaan nähtävästi ollut liian helpoissa sisähommissa. Työ on parasta terapiaa ja estää takertumasta lillukanvarsiin ja märehtimästä turhissa asioissa jotka eivät ole omissa käsissä. Ainakin mulla.

Pus ja kis kaikka ihanat ja vähemmänkin ihanat tällä kertaa.