Kun laava virtaa

Kerte, peilityyni Suomiloman aamuna

Kesä on kai sitten taputeltu. Kylmä ja märkä. Elo- ja syyskuu näytti parempaa puoltaan. Elokuu meni alkukuun loman takaisin maksuna töissä. Joka päivä.

Islanti naytti sita kaunista puolta, kun ajeltiin kentalta kotiin.

Elokuun lopulla alkoi tulivuori ilmoitella itsestään. Pari ensimmäistä viikkoa oikeastaan kukaan paikallinen ei edes spekuloinut. Nyt on tilanne toinen. "Lähitaajamassa" kaasuarvot ovat nousseet pariin kertaan. Tiistaina haistoin työmatkalla palanutta tulitikkua. Eilen illalla arvo nousi neljään tuhanteen hetkellisesti ja kotimatkalla radiopuhelinlainausmatkalta taivaanranta oli punainen. 70 metriset laavapurkauset näkyivät yli kilometrin korkean vuoren yli tänne 140 km päähän. Mun mies on huolestunut. Minä en tiedä mitä ajatella.

Tallinnaa

Kesätyöt on kohta taputeltu. Viimeinen viikonloppu maratooni alkaa parin tunnin päästä. Kun heitän reppuni hotellihuoneen lattialle kello yksi tänään, on vuoroni ohi sunnuntai-iltana kymmenen jälkeen, kun lattiat on pesty ja aamiastarpeet katettu maanantain aamuvuoroa varten.

Meidan Killer

Kaikki ovat jossain. Pomo ja yksi kesävahvistus on Legolandissa, varapomo kuuntelemassa Bubbia Akureyrissa. Yksi matkalla Espanjaan, toinen hautajaisissa ja kolmas matkalla Miamiin.
Maanantaina alkaa uusi, vanha haaste. Työt kalatehtaalla. Paluu ulkomaille muuton alkujuurille. 2008 näihin aikoihin ihmettelin kalatehtaan nurkkia ensimmäistä kertaa.

Siirappista, mutta silti. On se vaan niin Rakas!

Mies juoksentelee parasta aikaa lampaiden pereässä vuorilla ennen iltasella alkavaa merireissua, minä ärsyynnyin mustalaisleiristä omassa pihassa. Heräsin liian aikaisin kun autoja oli monta, hevosia purettiin kärrystä ikkunan alla ja koirat kuseskelivat ja haukkuivat nurkissa. Mutta mitäpä minä ulkomaalainen sille mahdan.
Oikeesti en tieda oliko vittumainen vastaus kyselyyni oleskelun syysta kielimuuria vai todellakin ylenkatsomista. Mulla meni herne nenaan. Jos vaki olis edes siina vaiheessa kysellyt jonkinmoista lupaa, kun hevoset oli jo pihamaalle purettu paskomaan, olisin selvinnyt unienikin torpeedoimisesta ilman verepainekohtausta. Mutta vastaus tiedusteluuni, ettei ole kuulemma mun probleema, oli vahan liikaa. Jouduin vetaan askin camelia, etta kykenin töihin.

Toivottavasti tuo on viela, kun tulivuori on valmis.

Lampaita, nakökentassa.